läksimme siis reissuun kuuden hengen porukalla moikkaamaan Budapestissa nykyään asuvaa ystäväämme Mariaa. tiiviin mutta rennonletkeän tunnelman varmistaakseen turistiopas-emäntä-GPSpaikantimemme Maria myös kätevästi majoitti meidät matkan ajaksi 30 neliön yksiöönsä.
Marian kotihuudeja Pestissä. voisikohan tämän sisäpihan jotenkin teleportoida Suomeen? tai koko Pestin? rappioromantiikan suurena kannattajana Pest oli minusta yksi koko reissun ehdottomasti parhaita juttuja.
saatiin aito unkarilainen ystävä jo heti ensimmäisenä aamuna! päivä ei voi olla huono, jos se alkaa sillä, että ovesta ulos astuttuaan katselee ensimmäisen vartin mustan karvapalleron sekopäistä rallia pitkin sisäpihaa. niin viihdyttävää.
Pestin puolella talot olivat joko kuluneita, ränsistyneitä tai romahduspisteessä, ja juuri siksi niin sairaan kauniita. vaikka myönnänkin harakkamaisen mieltymykseni hienoon ja kiiltävään, rönsyilevä rauniomeininki saa sisäisen ghettoilijani fiiliksiin paljon varmemmin. kaiken maailman markopaanasille ja teuvolomaneille Pest saattaa sen sijaan olla aika epämiellyttävä paikka.
Unkarin ensimmäisen kuninkaan mukaan nimetyn Pyhän Tapanin kirkon tornista oli aika hulppeat maisemat yli Budapestin.
...onneksi tyylilleni uskollisena keskityin upean näköalan sijaan ottamaan kuvia likaisista kivistä.
seitsenhenkisen tuomariston yksimielisellä päätöksellä tämä kauppa erikoisine mainosnukkeineen myy selkeästi välineitä nuohoojille, murhaajille tai murtovarkaille. tai kaikkien edellämainittujen yhdistelmälle.
yöaikaan Pest oli paikoittain kuin maailma zombie apocalypsen jälkeen.
...tai pelottavien lelujen maailmanvalloituksen jälkimainingeissa.
kyhään lähiaikoina kasaan vielä toisen postauksen Budapestin kaksista kasvoista - erityisesti Budan puolella talot eivät nimittäin olleet taloja eivätkä varsinkaan raunioita, vaan linnoja. ihan äärimmäisen mielenkiintoinen kaupunki, jäi oikein harmittamaan ettei reissu kestänyt pidempään. Maria tulee ehdottomasti saamaan minusta riesan vielä uudemman kerran. :D
long story short:
here's a few pictures of me and my friends' trip to Budapest last month. it must be one of the most interesting, versatile places i've ever been to: definitely a city of many faces. what i especially fell in love with was the ghetto-ish Pest where we lived, the beauty of its worn out houses and the feel of decadence. at the same time, i found Pest to be warm and lively and overall enjoyed the trip tremendously. this visit to Budapest will definitely not be my last. :D since i still have so many pictures to show you guys, i'll try and make another post soon of the different kind of beauty of Buda, where houses were not houses but castles.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti