un poco de españa

Finskin suorien Aasian lentojen hintoja kauhisteltuani Valenciaan vaihtoon lähtevän koulukaverini puolivitsillä heittämä "no mut hei, lennät Barcelonan kautta" osoittautuikin sitten ihan toteutuskelpoiseksi ajatukseksi. pikainen vertailusessio: Finnairin suorat lennot Osakaan ~1200€. lento Barcelonaan, viikon loma Valencia-Barcelona-akselilla kolmen gimmafrendin kanssa ja lento Barcelonasta Dohan kautta Osakaan ~900€. tästä voi myös vetää sen loogisen johtopäätöksen, että ekstra-vacaciónesini ansiosta jään 300€ plussan puolelle. minkä huippukirjanpitäjän ja budjetti-insinöörin maailma minussa menettääkään!

lentolippujen ostoa ja suunnitelmien lukkoonlyömistä oli toki juhlittava - yllä tönöttävät biitsisandaalit hyppäsivät laukkuun mukaan Zarassa. vähän vaikea vielä uskoa ikkunasta ulos pälyillessä, että näille ehkä ihan tosissaan tulee tänä kesänä käyttöä. laskiessani päiviä lähtöön joudun siis tällä erää käyttämään mielikuvitustani ja visioimaan jalkojeni alla olevan karvamaton sijaan kultaista hiekkaa, ja kurkkuni karheuden johtuvan orastavan kevätflunssan sijaan liiallisesta sangrian litkimisestä. ¡sí!

short story equally short:

thanks to Finnair's crazy expensive ticket prices to Asia (~1200€) i will now be flying to Barcelona in August, spending one week in Valencia and Barcelona with my friends and then flying from Barcelona to Doha and from Doha to Osaka (overall ~900€). with my ingenius calculating skills i have come to the conclusion that the one week vacation in Spain will in this case leave me with extra 300€. amazing.
big decicisions always come with a chance to celebrate, and celebrate i did - by buying a nice pair of Spain-ready beach sandals from Zara. but as i won't be leaving anywhere in awhile, i will have to try and imagine for now that the rug beneath my feet is golden sand and that my throat is not sore because of the spring flu but because i have been drinking a bit too much sangria. ¡sí!

city at the end of the world

seuraavaksi pieni kooste kuukauden takaiselta Budapestin matkalta. ja kun sanon pieni kooste, tarkoitan sitä: porukkamme räpsi reissun aikana yhteensä reilut tuhat kuvaa ja oma jokseenkin maaninen panokseni oli siinä suunnilleen kuudensadan kappaleen tienoilla. lupaan pyhästi ensi kerralla Budapestiin lähtiessäni jättää kameran kotiin - ihan osanottajien mielenterveyden ja henkisen tasapainon säilymisen vuoksi.

läksimme siis reissuun kuuden hengen porukalla moikkaamaan Budapestissa nykyään asuvaa ystäväämme Mariaa. tiiviin mutta rennonletkeän tunnelman varmistaakseen turistiopas-emäntä-GPSpaikantimemme Maria myös kätevästi majoitti meidät matkan ajaksi 30 neliön yksiöönsä.

Marian kotihuudeja Pestissä. voisikohan tämän sisäpihan jotenkin teleportoida Suomeen? tai koko Pestin? rappioromantiikan suurena kannattajana Pest oli minusta yksi koko reissun ehdottomasti parhaita juttuja.





saatiin aito unkarilainen ystävä jo heti ensimmäisenä aamuna! päivä ei voi olla huono, jos se alkaa sillä, että ovesta ulos astuttuaan katselee ensimmäisen vartin mustan karvapalleron sekopäistä rallia pitkin sisäpihaa. niin viihdyttävää.


Pestin puolella talot olivat joko kuluneita, ränsistyneitä tai romahduspisteessä, ja juuri siksi niin sairaan kauniita. vaikka myönnänkin harakkamaisen mieltymykseni hienoon ja kiiltävään, rönsyilevä rauniomeininki saa sisäisen ghettoilijani fiiliksiin paljon varmemmin. kaiken maailman markopaanasille ja teuvolomaneille Pest saattaa sen sijaan olla aika epämiellyttävä paikka.






Unkarin ensimmäisen kuninkaan mukaan nimetyn Pyhän Tapanin kirkon tornista oli aika hulppeat maisemat yli Budapestin.


...onneksi tyylilleni uskollisena keskityin upean näköalan sijaan ottamaan kuvia likaisista kivistä.

seitsenhenkisen tuomariston yksimielisellä päätöksellä tämä kauppa erikoisine mainosnukkeineen myy selkeästi välineitä nuohoojille, murhaajille tai murtovarkaille. tai kaikkien edellämainittujen yhdistelmälle.





yöaikaan Pest oli paikoittain kuin maailma zombie apocalypsen jälkeen.


...tai pelottavien lelujen maailmanvalloituksen jälkimainingeissa.

kyhään lähiaikoina kasaan vielä toisen postauksen Budapestin kaksista kasvoista - erityisesti Budan puolella talot eivät nimittäin olleet taloja eivätkä varsinkaan raunioita, vaan linnoja. ihan äärimmäisen mielenkiintoinen kaupunki, jäi oikein harmittamaan ettei reissu kestänyt pidempään. Maria tulee ehdottomasti saamaan minusta riesan vielä uudemman kerran. :D

long story short:
here's a few pictures of me and my friends' trip to Budapest last month. it must be one of the most interesting, versatile places i've ever been to: definitely a city of many faces. what i especially fell in love with was the ghetto-ish Pest where we lived, the beauty of its worn out houses and the feel of decadence. at the same time, i found Pest to be warm and lively and overall enjoyed the trip tremendously. this visit to Budapest will definitely not be my last. :D since i still have so many pictures to show you guys, i'll try and make another post soon of the different kind of beauty of Buda, where houses were not houses but castles.