2012-11-13

LIVING THE LIFE

lähestulkoon kaksi viikkoa uudessa kämpässä ja minähän alan juurtua, kohta en lähde pois kulumallakaan. kotikotikoti! ensimmäinen oma koti. juttuhan on niin, etten ole kaksikymmentäviisivuotisen elämäni aikana ehtinyt asua vielä kertaakaan yksin. kämppiksissä, kuten myös omassa perheessä, on se ihanuus, ettei seurasta ole koskaan pulaa. aina löytyy juttuseuraa, läppäseuraa, stressiseuraa, ihan vaikka vaan oloseuraa. hengitysseuraa. mutta sitten on niitä hetkiä kun viihtyisi kaikkein parhaiten omassa, vaikkakin kieltämättä huonossa, seurassa. ja kun niitä hetkiä alkaa tulla enemmän, on kai vain hyväksyttävä se tosiasia, että on aika muuttaa omilleen, hankkia kissa tai sata, alkaa puhua itsekseen, kyylätä naapureiden liikkeitä postiluukusta (ulko-ovessani ei ole ovisilmää - jos sinulla on, nyt viimeistään tiedät mihin käyttää sitä) sekä istuttaa taloyhtiön sisäpihan betoniviidakon keskelle päivästä toiseen elossa nippa nappa kituuttava viherkasvi, jolle voi sitten käydä avautumassa, kun omat tai kissojen vastaukset eivät enää miellytä.

muistakaa, rakkaat lukijat, omaan kämppään muuttamisesta se kaikki alkaa!!

elämäni loppumattoman alamäen vääjäämätöntä kohtaamista odotellessani voisinkin näyttää teille cribiäni - watch out MTV! koska kotini on järjettömän iso ja sokkeloinen (lue: 23m², ei hukkaneliöitä), kelailin hieman jakaa kuvia eri postauksiin. aloitetaan ronskisti eteisestä.

niukka tila pakotti minut jättämään esille neljät eniten käyttämäni kengät, kaikki muut hilasin tuskanhiki virraten yhteen eteiskäytäväni yläkaapeista. nyt kyseistä kaappia ei vaan saa avata, ellei halua hautautua kenkävyöryn, pinkin matkalaukun ja erinäisten muiden asioiden alle. :D

edellisen asukkaan (tai sitä edellisen, tai sitä tai sitä tai sitä edellisen) peruja on tuo kuvassa komeileva naulakko, johon olen rakastunut niin päätä pahkaa, että kohta saatan saada haastattelukutsun samoilta dokumentaristeilta, jotka tekivät ohjelman naisesta, joka meni Eiffel-tornin kanssa naimisiin.

ja tässä syy intooni: minulla on kaksi takkeja pitelevää bodaria eteisessäni. annoin niille nimetkin: Thor ja Conan. tarpeen tullen tekevät myös varmaan poken hommia?

hiiii.

ensimmäinen ovi vasemmalla johtaa kylppäriin, josta luvassa kuvia ensi kerralla. ja käytävän päästä löytyy master bedroom.

tämän edesmenneen vaarini peruja olevan peilin olen ristinyt Samaran Peiliksi. ei tarvinne lisäselityksiä.

long story short:
after nearly two weeks of living in my first own apartment (rental, though, but my own as in from now on i'm the only one who has to suffer from my bad company) i can safely say that the honeymoon is nowhere near over. willingly saying goodbye to my roommates probably means that i can pretty much start fearing my life will soon begin to go horribly downhill - in before a cat (or a hundred) and ninety-nine other hermit-y ways of living i might as well give you a peek inside my new home!
first up is the entry and hallway. if i'm honest with you guys, there're really only two things truly worth the mention. first is the coat rack that was left to the apartment by one of the previous residents. i seem to have two bodybuilders taking care of all the coats! i even named them - Thor and Conan. if needed, i'm sure they will operate as a handy pair of doormen, too.
the other object is an oval mirror that was passed down to me by my late granddad. i call it Samara's Mirror. i don't think i need to explain that one.

5 kommenttia:

  1. Mulla on kolme neliötä isompi kämppä!

    VastaaPoista
  2. Miia ->
    oho, miten mulla oli sellanen muistikuva et sun kämppä ois ollu reilut 30 neliötä!

    Anonyymi ->
    :D!

    VastaaPoista
  3. "käytävän päästä löytyy maste bedroom" LOL :D
    Meillä on 50 neliöö isompi kämppä ;D

    VastaaPoista